Kaksi tuuli-ilmaisua tosin tuulta ei pahemmin ollut. Eli edetään koira hihnassa kohti kunnolla piiloutunutta maalimiestä kohden, kun koira saa hajun päästetään irti ja kehutaan koiraa. Riesa sai palkinnoksi ruokansa.

  • Ensimmäinen tallattuun alueeseen. Riesa on kovin maavainuinen, joten nenä menee väkisinkin maahan. Pyritään pitämään päätä hihnan avulla ylhäällä ja pysähdellään maalimiehelle mennessä tarvittaessa.
  • Toinen tyhjälle ja meno oli heti huomattavasti parempaa, nenä ei mennyt maahan juuri ollenkaan. Hieman sauvakävelijät ja pyöräilijät kuntopolulla häiritsivät, mutta muuten oikein kiva.

Täytyy käydä hakemassa tuo meidän rautainen kompostihäkki ja askarrella siitä piilot. Perheelle taitaa olla metsäretkiä tiedossa, jotta saisi noita hakukertoja enemmän kuin yhden per viikko. Nyt sitten edetään hakemalla yhtä äijää per harjoituskerta kunnes Riesa luottaa että saa siellä viidenkymmenenkin metrin päässä olevasta äijästä hajun etenemällä hetkenaikaa metsään. Keväällä sitten mietitään mitä seuraavaksi.

Jaana oli Mantan kanssa kylässä. Riesa ei sitten vissiin enää pelkää koiria. Mantaa ei oikein Riesa kiinnostannut vaan irvisteli  vain (siis aika rumasti) mutta Riesa sitkeesti jaksoi pyytää leikkimään.