No just joo heti kun tulee kauniit ilmat ja ulkona olis niin kiva olla, tulee tappajaflunssa ja tainnuttaa ja eikä siinä vielä kaikki, kakruille kanssa, eli Kissanmaalla räkä lentää. Mutta nyten voiton puolella, joten kerettiin sitten loppuviikosta sössimään jälkiä oikein urakalla.

14. Jälki

Menin eilenillalla vakoilemaan Susannan ja Taiston, Outin ohjauksessa tapahtuvaa, kulmaharjoituksen aloitusta. Samalla tamppasin Riesalle jäljen pellon reunaan. Taiston kulmaharjoituksessa ei tullut uutta aikaisempiin oppeihin. Loppuun tallottiin viisi tyhjää joista viimeinen askel sen verran näkyvästi että apuohjaaja saa siihen ison palkan laitettua. Mutta mutta varsinaiseen jälkeen ja sen ajamiseen seuraavat muutokset tehdään meidänkin touhuihin:

• askelväli lyhyemmäksi, vain noin kämmenen leveys askeleiden väliin. Tällöin koiran ajotyyli tulee tasaisemmaksi ja nenä liukuu seuraavaan askeleeseen. Pitkä askelväli aiheuttaa sitä nokkimista.
• Ei hinkata sitä askelta vaan lyödään kerrasta maahan.
• pakko keskittyä itse siihen ajamiseen että se olisi tasaista, vähän löysää (nyrkkiä auki) kun syö ja kun lähdössä niin tiukennetaan, tuntuma säilyy kokoajan tasaisena.
• aloitus pari metriä ennen jälkeä hihna jalkojen väliin, pidetään hihnasta ja kpannasta kiinni ja tuodaan jäljen alkuun
• ei tarvitse vanhentaa

Sitten Riesan jäljelle, jolla pituutta oli noin 100 metriä ja lokit olivat syöneet kaikki namit tai oli siellä kolme jäänyt Riesallekin ja loppupurkkakaan ei ollut lokeille auennut. Järkevä ihminen olisi lopettanut heti, kun asian olisi tajunnut mutta eihän me. Me pohotetaan Riesan kanssa ihan loppuun saakka. Ottaen huomioon että tyhjiä tuli noin miljoona niin meni aika hyvin. Vasemman puoleinen askel jäi aika järjestelmällisesti tarkastamatta, rinne oli vino oikealle. Susanna onneksi tamppasi meille parinkymmenen metrin pätkän lihapullajälkeä heti siihen perään suoritettavaksi. Olkoon se 15. jälki  ja se meni ihan mukavasti.

16. jälki

Tänään aamulla sitten Arttu mukaan ja tekemään Susannan ja Taiston kanssa palauttavaa harjoitusta. No niin nyt on lyhyt askelväli

No nyt oli lyhyt askelväli mutta ne askeleet pitää olla ehdottomasti enemmän peräkkäin. Tämä jälki tuli onneksi kuvattua. Se että askeleet oli liikaa leväällään ja  lähekkäin (ja aikaisemmin ollut pidempi askelväli), johti siihen että Riesa pongasi jo seuraavan saman puolen askeleen, jolloin toinen jalka jäi tarkistamatta. Ja kun minä en päästänyt etenemään tarkistamatta, tuli rykäsy, nyppäsy ja hämmentynyt katkos, jolloin Riesa peruutti taaksepäin. Onneksi loppujälki meni paremmin. Tosin yhdellä loppupään askeleella oli pieni kuollut lintu. Oli niin maan värinen että oli vaan jäänyt multa jälkeä tehdessä huomaamatta. Riesa oli hyvin hämmästynyt juuri tästä jäljestä ja sitä nuuhkittiin todella pitkään... kunnes komensin eteenpäin. Loppu purkki pitää laittaa piiloon kunnolla, pongasi nyt purkin ja jouduin vaatimaan viimeiset askeleet, ei hyvä sekään. Onneksi tuo paalulle tulo ja jäljelle lähtö on parantunut edes vähän. Oma ajo asento on liian kumara koiran päälle, selkä suoraan. Namin paikkaa on vaihdeltava askeleilla. No sunnuntaina oikein ajatuksen kanssa!